HEALTHY AND PRETTY - FOREVER

17.1.2017


Minulla ei ollut mitään virallisia uudenvuoden lupauksia, tai muuta new year, new me liiba laabaa listallani. Aion kuitenkin panostaa terveyteen ja hyvinvointiin vähän enemmän, kuin viime vuonna. Se nimittäin liikunnan ja hyvinvoinnin osalta meni penkin alle, siitä lisää juttua löytyypi tästä linkistä. Tavoitteena on vain saada hyvät elämäntavat taas ruotuun, se vain sattui ajoittumaan tähän vuoden vaihteeseen.

Yksi haitta, mikä viime vuoden jäljiltä jäi, on huonompi iho. Minä, joka ei ikinä tarvitse mitään kasvojenpesuaineita ja yksi finni tulee kerran kolmeen kuukauteen. Iho meni vähän huonompaan kuntoon kasvojen ja rintakehän alueelta, joka johtuu minulla suoraan liikunnasta ja ravinnosta. Tämän vuoden puolella toivottavasti on myös aikaa hemmotella ja hoitaa itseäni enemmän. Ja mikä onnenpotku tähän sattuikin, sain Forever living products -tuotepaketin kokeiluun!

Yleisesti Foreverin tuotteet ovat siis aloe vera -pohjaisia tuotteita, joissa hyödynnetään aloe veran sisältämää monikäyttöistä geeliä. Aloe veraa voi käyttää lukemattomilla eri tavoilla sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja Foreverin tavoitteena on auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja näyttämään paremmalta. Kaikilla tuotteilla on itseasiassa myös 90 päivän tyytyväisyystakuu, mikä on aika huikeeta, sillä eihän apteekissa terveystuotteitta tai meikkikaupoissa kosmetiikkaa voi mennä palauttamaan - sinuthan naurettaisi sieltä pihalle.

Otin tuotteet mukaan vanhempieni luokse, kun menin sinne siskojeni kanssa. Ajattelin pitää perheen naisille, eli äidille ja kahdelle siskolleni, kunnon hemmotteluillan. Korkattiin vähän kuohuvaa ja alettiin lauantai-illan ratoksi kauneuspuuhiin! Äidillä on herkästi kuivuva ja paljon kosteutta tarvitseva iho, isosiskoni Kaisa on kuivien ja hyvinoivien hiusten ekspertti ja pikkusiskollani Ellillä on aknea ja couperosaihoa - minulla vaan yllättäen huonompaan kuntoon mennyt ja atooppinen iho. Kaikentyyppisiä haasteita oli siis edessä!


Mitä kaikkea me porukalla testailtiin? Pakettiin kuului sekä hiuksille että kasvoille olevia tuotteita. Saippua käsille ja kasvoille, kasvovesi, kasvojenkuorinta-aine, kasvomaski, kosteuttava voide, ravitseva seerumi, shampoo, hoitoaine ja huulirasva. Ennen korkkailua jokainen pesi hiuksensa ja laittoi hoitoainetta, ja korkkauksen jälkeen pestiin kasvot saippualla ja kasvovedellä. Levitettiin kasvomaskit, ja annettiin niiden vaikuttaa siemailun ajan. Pyyhittiin maski pois kosteilla lämpimillä pyyhkeillä ja annettiin kosteusvoiteen imeytyä puhtaaseen ihoon. Illan kruunasi taivaallinen seerumi.

Mitä käyttökokemuksia tuotteista jäi? Yllä näkyvä maski puhdisti hyvin epäpuhtaudet kasvoista. Kuorintavoidetta ei tehty maskin jälkeen, vaan testailin sitä itsekseni täällä Jyväskylässä - kuorinta on juuri se, mitä minun kasvot ja rintakehä juuri nyt tarvitsi. Kosteusvoide ei ole ohutta vaan todella kosteuttavaa, mutta se humahti ihoon todella nopeasti! Se jätti tosi sileän fiiliksen kasvoihin, eikä rasva jäänyt kiiltämään ollenkaan. Voiteet on riittoisia, jos lorahtaa tippa liikaa niin sillä saa kädetkin samalla rasvattua.

Saanko hypettää tätä ravitsevaa seerumia? Aina ostaessani kauneudenhoitotuotteita valitsen ne usein tuoksun perusteella. Tämä seerumi tuoksuu todella raikkaan sitruksiselta, ja kaikki Foreverin tuotteet tuoksuu hempeästi kukkasilta ja hedelmiltä ja luonnolta. Hajut eivät ole liian voimakkaita, ja jos näitä tuotteita olisi hajuvesinä, ostaisin kyllä kaikki. Seerumi on superkosteuttavaa, mutta jättää kasvoille ja käsiin todella vauvanpyllyihon. Niin sileän. 

Seerumi on sitäpaitsi ihan mainio primeri meikkivoiteelle - useat kosteusvoiteet "kökkööntyy" meikkivoiteen kanssa, mutta seerumi tasoittaa ihon niin meikkivoide levittyy ihan täydellisesti sen päälle. Huulirasva ei kuivata huulia ja on myös aika monikäyttöinen - minä käytin huuliin, kynsinauhoihin ja uusien tatuointien kosteuttamiseen! Aika kätevä väline sujauttaa taskuun, eikös juu.


Hiustuotteet ovat todella riittoisia ainakin. Pikkuinen tippa shampoota riittää vaahdottamaan koko hiukset, koska se on "tiivistettä" eikä vedellä jatkettua shampoota, toisin kuin monet tavalliset lirushampoot on. Shampoo tuntuu vähän geelimäiseltä ja hyllyy kädellä, aloe veran geeliä hyödyntäen tehtyä. Molemmat näistä ovat hiusten volyymiä lisääviä. Huomasin hiusten kuivuttua miten sileiltä ja vahvoilta ne tuntui, aivan kuin jonkun tehohiusmaskin jäljiltä. Minun hiukset on todella sähköistyvät, mutta ne tuntuivat notkeilta näiden käytön jälkeen. 

Alla olevaa saippuaa käytin koko vartalolle suihkusaippuana, sillä lähtee hyvin kaikki meikitkin hellävaraisesti pois. Aamuisin ja iltaisin kasvojen puhdistukseen helpoin on tämä kasvovesi, jos ei jaksa saippualla hinkata koko naamaa. Pyyhkii vain kasvovedestä kostealla pumpulilla kasvot ja se on siinä. 

Yllätyin itsekin oikeastaan tuotteiden laadusta, koska olette lukijat varmaan huomanneet, kuinka skeptinen olen kaikennäköisiä mainoksia ja kauneushömpötyksiä kohtaan, hehe. Minun ihoni parani ihan parin käyttökerran jälkeen tosi paljon, pienet finnit lähtivät häviämään ja sileys tuli takaisin. Rasvaisuus ja epäpuhtauden tunne alkoi hävitä, kyllä sen huomasi ihan peilistäkin ja meikatessa. Sain muutaman tarkemman kommentin myös muilta:

Elli: Kasvojutut toimi akneiholle ja ne tuoksu hyvälle, ja se maski imi kakkaa naamasta.
Äiti: Hyvin kosteutti ihoa, hiustuotteiden jäljiltä miellyttävän tuntuiset hiukset.
Kaisa: Tuli heleä ja kuulas iho ja hiukset kiilsi. 

Jos sinulla heräsi kiinnostus joistain näistä tuotteista, niin kysele kommenteissa ja hit me up! Voit laittaa kysymyksiä minulle suoraan sähköpostiin annika_jau[at]msn.com tai kertoa mitä näistä itsellesi haluaisit, niin toimittelen näitä tuotteita tottakai myös teille lukijoille.

Pus ja hali kaikille, mukavaa viikkoa ja muistakaa hemmotella itseänne, treat yourself babies ♥

KEHONKOOSTUMUS: MITÄ TAPAHTUI JOULUNA?

11.1.2017

Päätin tehdä kliinisen tutkimuksen ihan ikiomalla kehollani, aiheesta, jota olen pähkäillyt monta vuotta. Mitä keholle tapahtuu joulun aikana? Se on tunnetusti sitä aikaa, kun tulee syötyä sitä sun tätä, ihan luvan kanssa jouluna saa syödä namiakin koko vuoden edestä. Siispä tuumasta toimeen! 

Otin töissä itseltäni kehonkoostumusmittaukset ennen joululomaa ja heti sen jälkeen. Söin normaalisti jouluruokaa, suklaata ja namia, niin kuin moni joululomalla tekeekin. En edes treenannut joululomalla ollenkaan, ulkonakaan ei voinut olla surkeiden kelien takia. Ensin oli plussaa ja loskaa, sitten tuli pakkasta ja armottoman liukasta ja vaarallista mennä lenkille. Tuhti syöminen ja liikkumattomuus tekee kyllä tehtävänsä, ja tulokset oli niin kuin ennustelinkin!

Kehonkoostumusmittauksistahan löytyy vaikka mitä kivaa ja mielenkiintoista, ja näitä työssäni aika paljon analysoin ja avaan asiakkaille. Vaikka mittari on tarkka, pitää pyrkiä ottamaan tulokset mahdollisimman samaan aikaan vuorokaudesta ja samaan ateriarytmiin. Siltikin ei kannata sokeasti luottaa desimaaleihin, vaan on parempi mittailla vähän pidemmällä aikavälillä muutosta esimerkiksi treenauksen tai ruokavalion tuoman kehityksen seuraamiseksi. Mitäs konkreettisia muutoksia itselleni tapahtui?

- Painoa tuli yhteensä 1,7 kiloa lisää, joista:

- Rasvaa oli 1,3 kiloa hyi!

- Lihasta tuli 0,3 kiloa (kinkun proteiini tarttuu oikein hyvin, ehkä 
hyötyliikunta makkarin puolella teki tehtävänsä)

- Kehon kokonaisvesimäärä nousi 0,3 kiloa, mutta:

- Kehon prosentuaalinen nestemäärä laski 50,5% alemmas, eli 49,6 prosenttiin, kehoni siis hieman "kuivui", koska liikuntaa ei tullut ja ruoka oli aika tuhtia.

- Solun sisä- ja ulkopuolinen vesi myös heitti pikkaisen alemmas. Se mittaa siis "turvotusta" eli nesteen kertymistä vääriin paikkoihin, esimerkiksi sormiin tai nilkkoihin, ja mikä on yleistä niin vatsaan tulee pöhötys -olo. Kyllähän se aina jouluna turvottaa!

En ollut tammikuun alussa niinkään pettynyt itseeni tai näihin tuloksiin, vaan aloin lähinnä nauramaan koska todistin aiemman hypoteesini todeksi! Tottakai arvasin, että lihon ja nestemäärä laskee, niin käy aina jos syö huonosti eikä liiku. Mitäpä sitä itseä huijaamaan, läskiä tuli ja se pitäis sieltä nyt tänä vuonna taas karistaa.

Mites tuo treenivuosi 2016 meni muuten noin niikun omasta mielestä? No ihan päin pyllyä! Tasan vuosi sitten uutena vuotena minulla oli ihan kauheen kova treenihimo ja todella paljon motivaatiota lähteä tekemään duunia, mutta heti tammikuun alkuun sain kovan flunssan ja nielutulehduksen. Siitä toivuttuani, yhdet treenit käytyäni, minulle tuli taas toinen nielutulehdus, kuume ja flunssa. Se oli niin sitkeä, että minulla paheni taas rasitusastmani pahaksi. Painoni putosi, sekä rasvasta että lihasmassasta.

Sain rasitusastman jälkitautina 8-vuotiaana kovasta keuhkokuumeesta, mutta en ole käyttänyt siihen lääkkeitä sitten 7-luokan, koska se helpottui. Sitkeä virusinfektio kuitenkin toi oireet, yöllä vinkuvan yskimisen, astmakohtaukset ja hengitystieongelmat takaisin. Minulla pitkittyy sen takia hengitystieinfektiot herkästi, joten pidin varmuuden vuoksi pitkään taukoa liikunnasta. 

Seuraavan kerran kun tosissaan aloin treenata, niin seuraavana aamuna minulla oli ihan järkyttävä olo, pulssi vaihteli miljoonan ja nollan välillä, kädet puutui ja huimasi. Piti lähteä suoraan päivystykseen, mutta sydämestä ei löytynyyt mitään. Varmaan tuli joku liiallinen rasitus, ja vältin taas liikuntaa jonkin aikaa.

Matkustelin usein viikonloput toiselle puolelle Suomea silloisen tulevan avomieheni luokse, ja siellä lenkkeilin silloin tällöin, mutta viikonloppuisin jäi treenit. Keväällä sairastelin vielä pari lievempää flunssaa, mutta juuri astmani takia en voi treenata yhtään, jos tuntuu olevan kipeä olo. 

Maaliskuussa kävin yhden viikon putkeen tankotanssitunneilla ja rengastrapetsilla treenaamassa kavereideni kanssa, koska sain lahjaksi ilmaisen viikon RSP:lle. Salilla kävin koko kevään todella satunnaisesti. Kevään jälkeen minulta katosi tyystin motivaatio treenata vastoinkäymisten takia.

Touko-elokuun aikana olin paljon fyysisessä työssä, jonka jälkeen ei huvittanut salille mennä. Painoa alkoi pikkuhiljaa muutama kilo kertyä. Torilla helteisellä kelillä omassa kahvilan kojussa oli noin 40-50 astetta lämmintä, joten liikunta ei tuntunut monen tunnin jälkeen enää hyvältä idealta! Minulla ei ollut surkean treenikevään jälkeen edelleenkään motivaatiota treenata. Irtisanoin salijäsenyyden ennen muuttoa Jyväskylään.

Jyväskylässä aloitin työt kuntokeskuksella ja tanssistudiolla, joissa molemmissa ajattelin alkaa treenaamaan taas kunnolla ja laittaa vähän liikuntapuolta järjestykseen. Heti alkujaan Jyväskylässä sain pahan syysflunssan, joten en kolmeen viikkoon treenannut. Sitten aloitin tanssitunneilla käymään monta kertaa viikossa salsastudiolla, dancehallia, twerkkiä, commercialia, ja sain taas treeni-intoa takaisin. Salille ei huvittanut jäädä omalle työpaikalle samojen asiakkaiden kanssa, joten en edelleenkään ole salilla käynyt. Yli vuosi sitten kävin 4-5 kertaa viikossa.

Päätin lokakuussa ottaa itseäni niskasta kiinni, ja aloitin ruokavalion. Runsaan, kevyen, säännöllisen. Tiristin parissa kuukaudessa pari kolme kiloa ylimääräistä pois, ja olin todella hyvällä fiiliksellä ja mielissäni. Kehonkoostumuksista katselin, kun rasvaprosentti laski, lihasmassa kasvoi ja nestetasapaino parani. Huomasin tulokset ihan peilistäkin, ja oli hyvä fiilis. Tämä oli ainoa positiivinen kokemus treeneistä ja ruuista viime vuonna.

Joulukuussa tapahtui sitten jotain selittämätöntä. kun fibromyalgiani painoi ihan kunnolla päälle. Se on vaivannut minua edelleen, välillä on kipuja ja uupumusta jne. Mutta kerran kuussa suurin piirtein minulle tulee kipu - uupumus - masennus syklit, jotka vetävät aika voimattomaksi. Ensin siis koskee joka paikkaan, sitten tulee kauhea uupumus ja voimattomuus ettei töissäkään jaksa olla, sitten vielä päälle kauhea alakulo.

Joulukuussa en treenannut kuin muutaman kerran tanssia. Minulle tuli on-off kuumetta muutaman viikon verran, uupumus ja kivut painoi päälle, alavatsassa oli selittämättömiä kipuja ja vaikka mitä muuta häikkää. Minulla tutkittiin taas kilpirauhasen arvot, ja sain taas tyroksiinilääkityksen käyttöön. Sain kaksi vahvaa lääkettä fibromyalgiaan, joihin tottuminen kesti: olin ihan tillin tallin viikon pari, enkä pystynyt keskittymään mihinkään. Minulta katsottiin ultralla, mitä vikaa alavatsassani on, vatsaontelossa on ainakin liikaa nestettä ja menen vielä keskussairaalaan tässä tammikuussa. Kerron blogin puolelle luultavasti miten vointi menee, ihan riippuen tuloksista ja haluanko avata kaikkea henkilökohtaista ihmisten luettavaksi.

Mitä muutoksia minulle on siis vuoden sisään tapahtunut? Rasvamäärä nousi, painoni on suurin piirtein sama kuin vuosi sitten. Se siis nousi kesällä ja syksyllä sain pudotettua hieman. Joka paikka on ihan järkyttävän jumissa, koska kehonhuolto ja liikuntamäärä on vähentynyt paljon. Ihoni huononi joulukuun aikana sairastellessa ja lääkkeistä. Ei kai tästä ole kuin suunta ylöspäin. Miten teillä meni viime vuoden uudenvuodenlupaukset ja treenit noin niin kun omasta mielestä?

MUISTOJA JA MENETYKSEN PELKOA

3.1.2017

Viime vuoden puolella kultaseni Pete täytti vuosia, ja järkkäsin meille kivan viikonlopun Tampereelle. Petellä ei oo kovin riemukkaita muistoja syntymäpäivistään, niin ajattelin näyttää, miten tärkeetä minulle on sen synttärit. Hän oli lähdössä pariksi viikkoa toiselle puolen Suomea, niin oli ihana viettää spesiaali viikonloppu yhdessä ennen lähtöä. 

Varasin meille Tampereelta hotellin perjantaista sunnuntaihin ja lauantai-illaksi pöydän ihanasta Frans & Marie -ravintolasta. Mä rakastan sitä fiilistä synttäreillä ja jouluna, kun saa itse antaa muille jotain ja tuottaa hyvää mieltä! Koko viikonloppu oli yllätys, sanoin vaan etukäteen että ei huolta koiran hoidosta eläkä suunnittele mitään viikonlopuksi. 

Yhteinen aika on minulle todella tärkeää, ja haluan aina uusia muistoja eri paikoissa ja tekemällä kaikkea kivaa ja uutta. Edellisessä postauksessa Boyfriend tag oli kysymystä mitä keräilisin. Taisin nyt keksiä vastauksen, keräilen muistoja. Olen pitkään harrastanut valokuvausta ja napannut kaikki hetket kameraan talteen. Omassa parisuhteessa me ollaan aina otettu kuvia yhdessä ensimmäisestä tapaamisesta lähtien eri paikoissa ja tapahtumissa. Muistoja on ihana katsella jälkeenpäin, esimerkiksi valokuva-albumia selaillen tai omia vanhoja blogipostauksia lukien. Tai nykyään snäpistä tai puhelimesta vanhoja kuvia katsellen. Herättää paljon tunteita ja iloa.


Käytiin Tampereella leffassa, shoppailemassa, syömässä, otettiin hotellille ruokaa ja katseltiin leffoja, rentouduttiin ja nautittiin ajasta. Kuvissa Pete vällyjen välissä aamulla. Viralliseksi synttärilahjaksi ostin hänelle 250€ lahjakortin tatuointiin - tiesin, että hänellä oli paljon jo valmiiksi suunniteltuja tatuointeja ja sijainnitkin olivat jo tiedossa. Tuolla lahjakortilla Pete otti kaulaan alla olevan itse suunnittelemansa kuvan, siitä tuli ihan törkeen siisti! Koko loppuelämän mukana pysyvä lahja ja ihania muistoja - olen ylittänyt itseni. Totally worth it.


Miksi haluan kaikki muistot talteen? Koska kaiken muun voi silmänräpäyksessä menettää, mutta ei muistoja ja kuvia. Marraskuussa pakkasten jälkeen tuli yhtäkkiä plussakelit, vettä ja räntää. Puhelimeeni kilahti eräs aamu kuvan Peten murskaantuneesta autosta ja sydän pysähtyi. Hän oli koiran kanssa lähdössä takaisin mun luokse tänne Jyväskylään ja halusi yllättää, mutta matka päättyi huonosti. Kauhea keli ja hirveät urat, auto menetti pidon tien pintaan loskakasassa. 

Kun kokee sen pelon, että voisi menettää jotain tärkeää, niin se pistää priorisoimaan asiat elämässä. Taisin roikkua koko illan molemmissa karvakuonoissa, Petessä ja Nevilissä, kun ne pääsi vihdoin kotiin. Tässä postauksessa mainitsinkin jo kolarista. Onneksi, onneksi oli molemmilla mukana muutama suojelusenkeli, eikä kummallekaan käynyt mitään ruhjeita, haavoja ja aivotärähdystä vakavampaa ♥ Joten ajakaa TOSI TOSI varovaisesti hunoilla keleillä!