NEW INK

29.4.2016

Uutta mustetta nahkani väliin tökittiin tuossa pari viikkoa sitten! Mulla on itseasiassa vielä yksi uusi tatsa esittelemättä täällä blogissa, mutta se on projekti itessään kuvata... Hmm hmm pidän teitä jännityksessä. Oon monta vuotta halunnut tatskan nimenomaan tuohon vasempaan reiteen, ja eräänä iltana tuumailin mitä siihen haluaisin. Otin tussin käteen ja piirtelin tuohon omasta päästäni suoraan tuollasen. Tuumasin vaan että joo tämän mä otan, ja parin viikon päästä se siinä sitten olikin. Olen spontaani ihminen ja tämä leima saa kuvata sitä. Tuota on helppo jatkaa ja laajentaa jos joskus haluan hihi. 

Viime viikonloppuna Jyväskylässä Katren luona käydessä mentiin illalla baariin. Mulla neulemekon helman alta vähäsen näky tuota tatskaa, niin eräs mies kysyi: "Mitkä ajo-ohjeet sulla on tuossa kinkussa?" Vastasin, että ajo-ohjeet että löydän baarista kotiin, heheh. Mulla on nyt viisi tatskaa ja niistä on aina tosi kivaa kertoa tarina niiden takaa, oli se järkevä tai ei. Onko teillä tatskakuumetta ilmassa ennen kesää?

TB TO SPAIN

SPORTY N' COMFY

15.4.2016

Löysin yksi päivä tuon paidan vaatekaapin perukoilta, ostin sen pari vuotta sitten, kun inhosin kaikkia Keep calm and... -juttuja, hahah. Päähäni sitten tupsahti, että tän malliset paidat ja takit on kevään trendi, kun bomberit ja löysät urheilutakit tekevän paluutaan. Varsinkin adidaksen treenipöksyt ja kaikki muutkin urheilumerkkien vaatteet on in, samaten lettikampaus. Ihanaa, että kevätmuoti sisältää oikeasti rentoja ja mukavakäyttöisiä vaatteita. Tuli muuten kerrankin otettua asukuvat teinipeilinä! Kyllä se kai toimii..? 



MUALLA ON MUKAVOO

12.4.2016

Porukat oli viikon etelässä lomailemassa, niin minulle siunautui emännän rooli kahdeksaksi yöksi. Viikko yksin kisun kanssa maalla meni oikeastaan aika vikkelään vaikka viikonlopusta alkoi jo vähän olla tylsää. Viime viikolla saapui postistakin pääsykoekirja luokanopettajakoulutukseen. Matsku on netissäkin ilimatteeksi, mutta en tykkää opiskella kuin oikeasta kirjasta. Kirjaa voi kaiken lisäksi sutata niin paljon muistiinpanoilla kuin haluaa. 

Mun kotipaikka on siis Vehmersalmella, jossa on pari kolme tuhatta asukasta. Ei siis ihan korvessa, vaan meiltä on puoli kilsaa "keskustaan". Maalla on paljon asioita, joita alkaa arvostaa ja ikävöidä vasta kaupungissa. Iskä leipoo aina vähintään joka toinen päivä tuoretta leipää, jota ei kyllä voita mikään. Leivinuunissa paistettu tuore ruisleipä voin kanssa on taivaallista ja sitä vois syödä äärettömiin. Teenkin silloin tällöin kaupungissa kotona ihan mitä vaan leipää, että saa syödä jotain tuoretta ja lämmintä.


Tottakai pitää lämmittää uunia, että voi sitä leipääkin siellä paistella. Paras asia kylmillä keleillä on mennä uunin kylkeen nojailemaan. Jos et ole ikinä sitä ihanuutta kokenut, niin käy ihan sääliksi! Uunin vieressä on ihana lukea ja syödä ja vaan olla kissa kainalossa ja katsella pihalle. Selän takana kun on monta tonnia lämmintä kiveä, on uunin kylki seuraavana päivänäkin mukavan lämmin. Ja voi toki uunissa muutakin tehdä kuin leipää, 200 asteessa tulee hyvät pizzat, lämppärit ja kanapadat. Ne paistuu mukavan rapsakoiksi aivan kuin kiertoilmauunissa.

Kotona saa näyttää ihan spurgulta. Aina porukoille mennessä etsin lähimmät kaksi villasukkaa, jotka vedän jalkaan. Siihen lisäksi joku adidaksen lähiöuniformu tai äitin villatakki niin maalaispoikalook on taattu.

Kun olin viikon yksinäni, niin oli hyvä rauha opiskella. Mitä nyt kisu välillä tulee kävelemään muistiinpanojen päälle halipulassa. En käy missään valmennuskurssilla, vaan itekseni tuosta kirjasta opiskelen ja siskoni kanssa aiotaan pitää kahdestaan lukupiiriä ja opettaa toisillemme asioita. Kuitenkin kaipailin jotain konkreettista apuvälinettä ja palautteen antajaa, jolla voisi testata kuinka hyvin asiat osaa. 

Nyt mulla on maailman kätevin apuväline, Vakavasti -sovellus, jolla voi testata itseään ja osaamistaan. Sieltä voi valita erityylisiä pelejä ja ottaa vaikka kysymyksiä yhdestää artikkelista kerrallaan. Tilastoista voi tarkastella omaa onnistumisprosenttia. Puhelimessa oleva sovellus on mulle juuri sopiva, sillä huomennakin istun 7 tuntia linja-autossa, eikä sinne halua raahata tietokonetta tai montaa lisämateriaalikirjaa. Se löytyy sovelluskaupoista päälle parin kympin hintaan. Pieni, näppärä helppokäyttöinen koutsi opiskeluun!

Meidän Hyrri-kisu on tietenkin ihanin asia maalla. Oma hyrisevä kaulahuivi yöksi. Se tulee iltaisin pään viereen tai kaulalle halimaan ja nukahtaa siihen, saattaa yöllä vaihtaa paikkaa jalkopäätyyn ja koisii siellä. Siitä on vahnemmiten tullut puhelias ja seurallinen katti. Viikon ajan sain Hyrrin kanssa kahdestaan oleskella mualla. ♥

Luonto on lähellä. Tuli ihan kesäfiilis jo, kun otin naamallekin brunaa muutaman kerran ulkona ja kuului jo rastaiden liverrystä. Aloitin lenkkeilynkin viime viikolla, oli mukava aurinkoisilla keleillä hölkkäillä ympäri kyliä. Kaupungissa tähän aikaan kadut on puhdistettu, mutta katupöly kuitenkin näin astmaatikolla ottaa torviin. Ja niin, maalla on miljoona ihanaa asiaa vielä näiden lisäksi, joita jää ikävä kaupungissa. Terveisin juntti.

ZENDOODLE

6.4.2016

Taisi olla pikkasen liikaa luppoaikaa ja tylsää eilen. Aloin rustailemaan zendoodle -hommia stabilon mustalla ja harmaalla tussilla. Zendoodle tarkoittaa siis mustavalkoista koko paperin täyttävää piirrosta, jossa on erilaisia kuvioita ja kuoseja. Kukat ja muut printit on aika yleisiä. Kivaa ja koukuttavaa pikkutarkkaa hommaa! Kannattaa googlata ja katsoa minkä tyylisestä tykkää, ja ottaa vain puhdas paperi ja varata monta tuntia aikaa, tai tehdä aina luppoajalla muutama minuutti. Tämä oli ensimmäinen ikinä tekemäni tällainen virallinen zendoodle, voisi alkaa tekemään useammin niin kehityskin näkyisi varmaan hyvin. Kokonaiset kuvat noista kokonaisista töistä ovat A4-paperille tehtyjä.

UNIVERSITY DREAMS

4.4.2016

Tein juuri korkeakoulujen yhteishaun opintopolussa ja pääsykoekirjat on tulossa postissa. Hain luokanopettajakoulutukseen Jyväskylään, Tampereelle ja Joensuuhun. Pitää varmaan opetella koko kirja ulkoa, että varmasti pääsee pääsykokeiden soveltavaan vaiheeseen. Olen jo kaivanut 22 eri väristä stabilon tussia ja A4-vihkon esille  muistiinpanojen kirjoittelua varten. 

Mulle ei oikeen koskaan ole ollut selvää, mitä haluaisin tehdä isona. Osaan tehdä hopeakoruja, piirtää, maalata, soittaa, tanssia, liikkua, mutta kaikki taito- ja taidejutut haluan mieluummin pitää harrastuksena kuin ammattina. Minulla kuitenkin riittää päätä ja älyä akateemiselle puolelle. Luokanopettajan auktoriteetti on meillä kulkenut suvussa, ja tänä talvena kun opettajan sijaisuuksia tehdessä alkoi siitä selkiytyä minulle sopiva ammatti. Olen hyvä opettamaan ja tykkään sitä tehdä. Pitkät lomat ja luova, mutta älyä ja soveltamista vaativa työ on mulle juuri sopivia.

Hakukohteiden kaupungit on mulla olleet jo kauan mielessä korkeakouluihin haun kanssa, vaikka itse koulutuksesta ei ole ollut hajua. Jyväskylä ja Tampere ovat molemmat opiskelijakaupunkeja, joissa on paljon nuorille tekemistä ja mahtavat mahdollisuudet urheilla. Molemmissa on korkean tason tankotanssistudioita, ja laaja kirjo erilaisia tanssitunteja. Molemmissa asuu jo kavereita, ja Jyväskylässä olen monta kertaa viikonloppuja ollutkin, ja kyllähän siihen kaupunkiin ihastuu.

Tuntuu helpottavalta, kun tulevaisuus ja oman elämän suunta on alkanut selkiytyä. Odotan jännityksellä pääsenkö mihinkään, ja odotan innolla opiskelua ja uuteen kaupunkiin muuttoa, jos yliopisto niin sallii. Mukavaa tässä vielä on, että isosiskoni Kaisa hakee myös luokanopettajaksi! Hän on siis vuoden minua vanhempi, ja ollaan laitettu samassa järjestyksessä hakukohteet. Olisi huippua päästä samaan paikkaan, ja asuminenkin on huomattavasti halvempaa, jos saa kimppakämpän. Me ollaan kaksi vuotta asuttukin kahdestaan jo aiemmin, kun käytiin lukiota. Kovasti tsemppiä lukemiseen kaikille hakeneille!