Every day I'm reshuffling

30.6.2015

Salil eka salil vika - eikun duunis eka duunis vika! Tällä viikolla jatkuu taas remppa tohinalla täällä kolmiossa. Nämä kuvat ovat viime viikolta, kun tapettien irroittaminen alkoi. Porukat on tullu välillä tänne kaupunkiin meitä rempassa auttamaan. Tai lähinnä mun siskoja, koska mä oon kokoaikatöissä ja Kaisa osa-aikatöissä. Kyllä se eka huone siitä vaan pikkuhiljaa valmistuu, ja seuraavat huoneet tulee etenemään vielä nopeammin, kun tehdään kokemuksen kanssa ja ihan kunnolla putkeen. Ja pyydetään poikia kebabbipalkalla duuniin. Vähän kuvamateriaalia siitä, miksi en joka päivä ehdi kirjoitella!




Innokkaana rempassa on mukana pölyjä keräämässä tämä yksivuotias karvakasa nimeltään Siro. Kirppusirkus on Kaisan kisu ja narttu tietenkin, niinku me muutki tässä kolmiossa tällä hetkellä asuvat xd. Ja se on ihan rakastunut muovipusseihin as you can see. Alhaalla vielä tän hetken kuva remonttireiskojen (ja remppa-ainojen) huushollista.


I don't like it, I love it

27.6.2015

Kesäkuu on mennyt töissä ja tämän asunnon pintaremonttia tehdessä, joka aloitettiin mun huoneesta. Mulla ei siis luppoaikaa hurjasti ole ollut! Mutta mitäs muuta oon tehnyt? Viikko sitten olin jussin Tahkolla. Eilen otin toisen napakorun ja kierreltiin satamassa viinijuhlien menoa katsomassa. Viikolla kävin pitkästä aikaa bodyjamissa (LesMillsin paras tunti ikinä!) ja uusi 73 ohjelma oli ihan huikee, kun siinä oli dancehallia. Viime sunnuntaina meille muutti väliaikaisesti isosisko ja sen kisu. Rempan takia vielä yksi huone vähemmän käytössä, onneks on iso asunto! En löydä omia tavaroitani koska ne on kasseissa pakattuna (mm. kameran laturi).

En muista millon oltiin käymässä porukoiden luona Vehmersalmella, mutta siellä sai nauttia yhdestä harvasta hellepäivästä tänä kesänä. Kamera lauloi ja tein gifejä. Oon ihan jäässä nyt tämän kirjottamisen suhteen, joten keskittykää mieluummin kuviin! Tekee muutenkin mieli pistää hösseliksi ja blogin ulkoasu ihan uusiksi. Mutta jos vihdoinkin heinäkuun puolella tulee hyvä keli, makoilen mielelläni fantsulla rantsulla ♥











Tangon taikaa ja tankotanssin tuskaa

17.6.2015

Kävin maanantaina kokeilemassa, kuinka tankoreeni sujuu. Edellinen tankotuntini oli maalis-huhtikuussa 2014 keväällä. Kyllähän tuo kulki sentään paremmin kuin edellisellä kerralla tankoa itsekseen kokeillessani. Varmaan kuntoa ja voimaa on vähän kertynyt ja ehkä hyvällä lykyllä pari kiloakin tippunut. Huomenna menen taas omt-fyssarille käsiteltäväksi ja otetaan ennen sitä kehonkoostumusmittaus, siinäpä sitten tiedän! 

Omt-fysioterapeutilla käyn lääkärin lähetteellä, fibromyalgian oireita helpottamaan. Olen päässyt testaamaan esimerkiksi lymfahierontaa (kiitos anonyymi, joka suosittelit!), ja fyssari myös antaa mulle jumppia ja venytyksiä, joilla korjataan mun virheasentoja. Mulla on sekä käsissä että jaloissa hermot todella kireällä, ehkä vähän päässäkin kjeh kjeh. Hermokudos ei ole venyvää, ja ihan pienestä venytyksestäkin (lue: normaalissa asennossa käsi sivulla) aiheutuu mulle kovaa kipua. Nämä samaiset hermot ovat myös kipeänä, kun rasitan raajojani raskaammalla liikunnalla, ja tästä puhun aina rasitusvihlontana. Niitä venyttelen lyhyin pumppaavin venytyksin, ja sain kotiläksyksi myös pitkiä staattisia venytyksiä koko vartalolle ja lihasjumppaa niska-hartiaseudulle. Ihan hyvä, koska nykyään venyttely on jäänyt vähän vähemmälle... Fyssari myös rusauttelee mun selkänikamat paikoilleen, kun ne ovat yliliikkuvat ja menevät lukkoon.

Tanko tuntui todella hyvältä kädessä, kun vedin kunnon hiet ensin pyöräilemällä ja crosstrainerillä ja sitten tein käsille lihaskuntoa tangon kanssa. Hyvä lämpö ja hiki = hyvä pito tangossa. Ihmetyin ja yllätyin, kun invertti (tangolle nousu pää alaspäin) nousi taas kevyesti ja kaikki muutenkin tuntui sujuvan helpommin kuin viimeksi! Olin tosi innoissani, kunnes yritin kuvata videota ja muistin, että puhelimeni lagaa täysin joka kerta videoidessa. Nyt on vaan hirveä hinku mennä tankotunneille RSP:lle ihan tankostudioon. 

Vähän lisää fibromyalgiasta vielä avaan tuntemuksiani. Viime viikon lopulla iski taas kovat kivut, ja perässä laahasi ah niin ihana melankolia ja masentuneisuus. Olin ihan hermoraunio ja pillitin (wtf minä?) koska en löytänyt tyyliin oikean väristä lankaa. Viikonloppuna kivut jatkuivat ja mahassakin oireili koko ajan. Tämän viikon alku on taas mennyt hyvin. Ahdistus tosin on jäänyt. En tiedä miksi, mutta vähän väliä iskee pieni rintaa puristava ahdistus. Kipuja ei onneksi ole. Tämmöstä tämä on, välillä hyviä ja välillä huonoja päiviä. Mutta yksi hyväkin asia, mun pohkeet on paljon paremmat! Penikkatauti ehkä alkaa helpottaa eikä rasitus enää tuo paineen tuntuista vihlontaa.

Ajattelin ostaa kymmenen kerran kortin taas Kuopion RSP:lle, vaikka mulla onkin edellisestä vielä puolet käyttämättä ja aika mennyt umpeen. Jouduin silloin lopettamaan tankotanssin, kun kipujen lähdettä ei tiedetty. Rahat meni hukkaan juu, mutta toivon, että saisin otettua nyt kymppikortin ilman 3kk aikarajaa, koska ikinä ei tiedä vingunko kotona tuskissani vai olenko virtaa täynnä silloin, kun pitäisi mennä treeneihin. En tiedä. Ahdistaa vaan, kun en ole voinut tehdä sitä mitä rakastan tai ilmaista itseäni. Tankotunnit ovat muutenkin yhtä suuri boosti henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille kuin fyysiselle kunnolle. Ennen kaikki vitutus ja ärsytys hävisi, kun pääsi ystävien pariin tankoilemaan ja häröilemään. Kotiin tulin aina hymyillen ja fiiliksissä.

Toisaalta tämä reilusti yli vuoden tangottomuus on opettanut mua kuuntelemaan kehoani. Tiedän mistä mitkäkin oireet ja millaiset kivut johtuvat. Tiedän, milloin pitää levätä enemmän ja milloin voi treenata enemmän. Kun ovia sulkeutuu, uusia avautuu.


Voimaa on vähän edellistä enemmän, mutta notkeutta ei vielä. Kuten yllä olevasta huomaa, on motoriikkakin siltä kannalta vähän hukassa, että liikkeet eivät ole sulavia eikä nilkat suorassa tai jalat yhdessä. Eri liikkeet kuitenkin muistan ihan hyvin. Olkaa iloisia, jos teillä ei ole mitään urheilun rajoituksia tai muutakaan ja ottakaa siitä ilo irti. Mä vaan mietin, että someday.


Aerial arts

16.6.2015


Päivät viilettää ohi nopeasti ja kohta onkin jo jussi. Minäpä se en ole ehtinyt bloggailla kovin huimaa tahtia, mutta älkää hätäilkö - paljon kuvia jemmassa julkaisua varten. Toissaviikolla käytiin tankotanssiaikojen kavereiden kanssa kunnonsalilla vähän renkailemassa. Rengas on ystäväni oma, ja nyrkkeilysäkkien hävittyä hän ripusti sen kattoon kiinni. En ole käynyt renkailemassa kuin kerran aiemmin, mutta tankotanssijathan ovat luonnonlahjakkuuksia kaikenlaisten tankomaisten esineiden kanssa ;) No ei ihan, mutta otteet, "touch" eli tatsi, gripit ja pidot on sirkusrenkaassa aika samantyylisiä. Ja samannäköisiä liikkeitä voi varioida sekä tangolle että renkaalle. 

Rengas tunnetaan myös nimillä aerial hoop ja lyra, suomeksi myös rengastrapetsi. Se on päällystetty tennisteipillä, että siinä pysyy myös vaatteet päällä. Tanssitankohan on samaa jauhomaalattua metallia kuin tämäkin rengas pinnaltaan, mutta sitä ei päällystettynä voi käyttää kuin tolppa-akrobatiassa. Siksi tankotanssijoilla on pakko olla melko vähän vaatetta, että tangossa pysyy. Renkaassa (onneksi, muiden kanssakuntoilijoiden silmiä säästäen) pysyi siis urheiluvaatteet päällä. 

Renkaan omistaja on enemmän ekspertti liikkeiden ja niiden nimien kanssa, joten minä vain tein jotain randomia ja kysyin "onko tää joku liike? näyttääkö kivalta?" ja esimerkkinä kuvat alla. Kaikenlainen temppuilu huumorimielessä on tosi kivaa kun on hyvää seuraa. Välillä röhötettiinkin kippurassa lattialla (tai renkaalla) ja muut salillaolijat ihmettelivät.





Rakas bitsini Katre oli Kuopiossa ja vein sen ilmaseks kokeilemaan kunnonsalia. Otettiin muutamat söpöilykuvat. Olisi kyllä pitänyt ottaa järkkäri mukaan, huonossa valossa ja sekaisessa ympäristössä ei tullut maailman parhaimpia kuvia. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, ja muistakaas käydä jussia varten alkossa ennen perjantain kello 12! ♥


YO ♥

12.6.2015


Kaksi viikkoa sitten lauantaina oli yksi ihanimmista päivistä! Minä ja muut 4 vuoteen lukion käyvät kaverini valmistuttiin vihdoinkin. E:n paperit tuli ja lukion päättötodistuksessa keskiarvo 9,3. Ei kai siellä turhaan neljää vuotta istuttu. Lakitus alkoi kello 10 ja me neloset istuttiin yhessä takarivissä. Hyvä, sillä olisi ollut vähän tylsää ilman juttuseraa. Iskäni Petri Jauhiainen kuvasi päivän ajan mulle tärkeitä hetkiä.









Päästiin juhlasta vähän myöhässä sen venymisen takia, klassikassahan oli 162 lakitettavaa. Kotona Vehmersalmella porukoiden luona pidettiin juhlat klo 14-18. Hahah, en uskonut kavereitani, jotka sanoi ettei omissa juhlissa ehdi syömään. Neljä kertaa ehdin haarukalla koskea voileipäkakkupalaani ennen kuin pääsin syömään ilman maljojen nostelua! Vieraat kävivät liukuvasti ja oli ihanaa nähdä sukulaisia ja ystäviä.




Kello oli melkein seitsämän, kun raahasin iskän kameran kanssa ulos, sillä mustahan ei ollut otettu yo-kuvia! Meinattiin ottaa viime viikonloppuna viralliset kuvat iskän studiossa, mutta ei sitten jaksettu. Hymy oli jo puutunut naamaan ja meikit ja hiukset miten sattuu, mutta kuvista tuli ilta-auringossa ja Cadillacin konepellin päällä hienoja! Ylemmässä kuvassa mun ihanat siskot elli ja Kaisa, autossa kruisailemassa paras ystäväni Katre ♥





Osa kaveriporukastakin ajoi 50 kilometriä täältä Kuopiosta mun juhliin syömään herkkuja. Illalla Kuopiossa juhlittiin jatkoja Niiralassa isolla porukalla. Harmi, ettei saatu meidän kaveriporukasta aamulla eikä illalla yhteiskuvaa! Huono muisti hip hurraa. Kaikilla oli ihan sikakivaa koko ajan. Baarissa kuitenkaan meno ei ollut ihan katossa, olisi varmaan ollut kaveriporukan kesken Niiralassa hauskempaa :D Yön viimeiset tunnit olin meillä vierailleiden kavereiden kanssa ja käytiin snäckäriltä hakemassa iso kasa ruokaa. Sunnuntai olikin sit vain löhöilyä varten ;)